Rakennusalan teknisten tie Toimihenkil\u00f6unioniin.<\/p>
(Vuoden 2011 alussa Toimihenkil\u00f6unioni ja Ammattiliitto Suora yhdistyiv\u00e4t ja uuden ammattiliiton nimeksi tuli Ammattiliitto Pro)<\/p>
(Vuonna 2019 Pardia liittyi Ammattiliitto PROhon)<\/p>
Yksityisen ty\u00f6markkinasektorin rakennusalan teknistentoimihenkil\u00f6iden ammattiyhdistystoiminnan k\u00e4ynnistymisest\u00e4 tuleekuluneeksi 60 vuotta 2006. J\u00e4rjest\u00f6taival on ollut v\u00e4rik\u00e4s sek\u00e4yhdistystoiminnassa ett\u00e4 sopimusneuvotteluissa. Ay-j\u00e4rjest\u00e4ytyminen saialkunsa suurimpien kaupunkien rakennusmestariyhdistysten j\u00e4senkent\u00e4st\u00e4.Ensimm\u00e4inen yksityistoimialojen rakennusmestarien alaosastoperustettiin Turkuun syksyll\u00e4 1945. Esimerkki\u00e4 seurasivat Tampere jaer\u00e4\u00e4t muiden kaupunkien ty\u00f6njohtoteht\u00e4viss\u00e4 toimivat rakennusmestarit.Helsingin Yksityistoimialojen Rakennusmestarit HYRA perustettiin vastavaltakunnallisen yhdistyksen rekister\u00f6innin j\u00e4lkeen talvella 1947.<\/p>
Suomen Rakennusmestariliiton sis\u00e4ll\u00e4 k\u00e4ydyn pitk\u00e4n pohdiskeluntuloksena saivat rakennusmestarit luvan perustaa YksityistoimialojenRakennusmestarit ry- nimisen ty\u00f6markkinayhdistyksen Turussa 8.12.1946.Jo ennen sit\u00e4 oli perustettu omat ty\u00f6markkinayhdistykset sek\u00e4 valtionett\u00e4 kuntien rakennusmestareille. Yhdistyksen pitk\u00e4hk\u00f6 javaikeaselkoinen nimi oli ajateltu tilap\u00e4iseksi, mutta se vakiintui pianyleiseen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n, eik\u00e4 uudet nimiehdotukset saaneet en\u00e4\u00e4 kannatusta.J\u00e4senist\u00f6 muodostui rakennusliikkeiden, liikelaitosten, teollisuuden,yksityisten yritt\u00e4j\u00e4in ja j\u00e4rjest\u00f6jen palveluksessa olevistarakennusmestareista, jotka olivat Suomen Rakennusmestariliitonpaikallisyhdistysten j\u00e4seni\u00e4.<\/p>
Pian valtakunnallisen ty\u00f6markkinayhdistyksen perustamisen j\u00e4lkeenotettiin tavoitteeksi ty\u00f6ehtosopimuksen saaminen rakennusmestareille.Suomen Rakennusmestariliiton seurannassa k\u00e4ydyt neuvottelut johtivatkintulokseen syksyll\u00e4 1947 ja n\u00e4in solmittiin ty\u00f6njohtaja-asemassa oleviarakennusmestareita koskeva yleis- ja palkkasopimus, johon ei liitettyvastaavia rakennusmestareita. Inflaatio laukkasi rajusti ja palkkojasovittiin tarkistettavaksi vuosittain.<\/p>
Vuoden kuluttua aloitetut neuvottelut kariutuivat kuitenkin joalkuvaiheessa. Ty\u00f6antajilla oli jyrkk\u00e4 kanta yhdistyksen esitt\u00e4miininflaatiota korvaaviin korkeisiin palkankorotuksiin. Rakennusmestarienirtisanoma sopimus p\u00e4\u00e4ttyi jo kes\u00e4ll\u00e4 1950, mutta neuvottelut jatkuivataina talveen 1951 saakka. Siit\u00e4 l\u00e4htien ty\u00f6njohtajien palkkauksessaedettiin Suomen Rakennusmestariliiton m\u00e4\u00e4ritt\u00e4mien alarajojen varassa.Tosin Yksityistoimialojen Rakennusmestarit ry ilmoitti yksipuolisestialarajan my\u00f6s vastaaville mestarille ja yl\u00e4rajahaarukan aloitteleville,nuoremmille ja vanhemmille rakennusmestareille.<\/p>
Neuvotteluihin palattiin viel\u00e4 syksyll\u00e4 1954. Silloinkaan ei p\u00e4\u00e4styalkua pidemm\u00e4lle, sill\u00e4 ty\u00f6nantajien keskusj\u00e4rjest\u00f6 STK edellyttij\u00e4senliitoiltaan teollisuuslinjapohjaisen eli kaikkia teknisi\u00e4toimihenkil\u00f6it\u00e4 koskevan ty\u00f6ehtosopimuksen tekemist\u00e4. T\u00e4m\u00e4 eikuitenkaan sopinut rakennusmestareille, jotka halusivat vainammattikuntapohjaista sopimusta.<\/p>
Ty\u00f6njohtajina toimivien rakennusmestarien palkalliseen ty\u00f6aikaantuli merkitt\u00e4v\u00e4 parannus ty\u00f6aikalain uudistuksessa 1955. Siit\u00e4 alkaenty\u00f6njohtajat luettiin ty\u00f6aikalain piiriin ja saivat oikeudenylity\u00f6korvauksiin. Vaikka laki koski my\u00f6s vastaavia mestareita, niinyleisesti he j\u00e4iv\u00e4t edelleen ilman lain edellytt\u00e4mi\u00e4 korvauksia.<\/p>
Ty\u00f6njohtoteht\u00e4viss\u00e4 toimivien rakennusmestarien palkkaus toimisuositusten varassa 1960-luvun loppuun saakka. Ty\u00f6nantajapuoli olihaluton keskustelemaan vastaavien mestarien palkkasuosituksesta. Yksioleellinen yksimielisyys kuitenkin saavutettiin talvella 1965, jolloinsovittiin my\u00f6s vastaaville mestareille ylit\u00f6iden korvaamisesta silt\u00e4ajalta, jolloin he muun ty\u00f6njohdon puuttuessa itse johtavat ty\u00f6ryhmi\u00e4.<\/p>
Yksityistoimialojen Rakennusmestarit ry:n ylim\u00e4\u00e4r\u00e4inen kokousvelvoitti syksyll\u00e4 1970 johtokunnan ryhtym\u00e4\u00e4n kaikkiin tarvittaviintoimenpiteisiin ty\u00f6ehtosopimuksen saamiseksi rakennusmestareille. STK:nlinja oli jyrkk\u00e4 ammattikuntapohjaiselle ty\u00f6ehtosopimukselle.Neuvottelut ty\u00f6nantajia edustavan SRTL:n kanssa muuttuivatkin hetity\u00f6sopimuslomakkeen ja palkkojen alarajojen neuvotteluiksi. Tuloksenasyntyi kaksi sopimusp\u00f6yt\u00e4kirjaa: sopimus k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4st\u00e4ty\u00f6sopimusmallista ja ryhmittelyyn perustuvista palkkojen alarajoista.Nytk\u00e4\u00e4n ei tullut yksimielisyytt\u00e4 vastaavien mestarien alarajoista,mutta p\u00f6yt\u00e4kirjat allekirjoitettiin 28.12.1970.<\/p>
Merkitt\u00e4v\u00e4ksi j\u00e4rjest\u00f6politiikan vuodeksi muodostui 1971.Yhdistyksen muuttuminen liitoksi ja keskustelut STTK:n j\u00e4seneksiliittymisest\u00e4 vaativat kaksi ylim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 kokousta. Vasta vuodenlopulla Joensuussa pidetyss\u00e4 kolmannessa kokouksessa saatiin riitt\u00e4v\u00e4kannatus johtokunnan esitt\u00e4mille liiton s\u00e4\u00e4nn\u00f6ille ja nimenmuuttamiselle Yksityistoimialojen Rakennusmestariliitto YRL ry:ksi.Helppoa ei ollut my\u00f6sk\u00e4\u00e4n STTK:n j\u00e4senyyden hakeminen. Vasta kolmannenliittokokouksen velvoittaman ja hallituksen toimeenpanemanj\u00e4sentiedustelun j\u00e4lkeen tehtiin p\u00e4\u00e4t\u00f6s STTK:n j\u00e4senyyden hakemisesta.Liittymissopimus allekirjoitettiin 28.9.1972.<\/p>
Teknisten Liiton ja STTK:n kanssa solmitun yhteisty\u00f6sopimuksenturvin YRL p\u00e4\u00e4si kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1972 allekirjoittamaan keskusj\u00e4rjest\u00f6jenv\u00e4lisen runkosopimuksen ja rakennusalojen palkkasopimukset.Teollisuuslinjapohjaisiin rakennusalan sopimuksiin j\u00e4i voimaanrakennusmestarinimikkeisiin perustuva palkkaryhmittely jaalarajapalkat. Vuoden 1974 tulopoliittiseen kokonaisratkaisuunperustuvissa sopimuksissa YRL oli mukana nelj\u00e4n rakennusalan ohella joseitsem\u00e4ss\u00e4 muussa palkkasopimuksessa, joiden piiriss\u00e4 tiedettiinolevan rakennusmestareita.<\/p>
STTK ja teknisten toimihenkil\u00f6iden liitot ajautuivat kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1977voimalaitosalalla alkaneen lakon kautta pitk\u00e4\u00e4n ty\u00f6seisaukseen, johonosallistui my\u00f6s teollisuusaloilla ty\u00f6skentelevi\u00e4 rakennusmestareita.Lakon j\u00e4lkeen runkosopimusneuvottelujen yhteydess\u00e4 keskusj\u00e4rjest\u00f6tedellyttiv\u00e4t YRL:n vaatimuksen mukaisesti my\u00f6s rakennusalojenliitt\u00e4mist\u00e4 ohjelukuj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n. Uusi palkkaj\u00e4rjestelm\u00e4 tasasipuolituskorotusten avulla huomattavasti palkkojen alueellisia eroja.<\/p>
Toimet piiriyhdistyksist\u00e4 koostuvan liiton muodostamiseen alkoivathallituksen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksell\u00e4 vuoden 1977 kev\u00e4\u00e4ll\u00e4. Ensimm\u00e4inen YRL:nrekister\u00f6it\u00e4v\u00e4ksi piiriyhdistykseksi tarkoitettu yhdistys perustettiinUudenmaan piiriin lokakuussa 1978. T\u00e4m\u00e4 merkitsi paikallisosastojenirrottamista rakennusmestariyhdistyksist\u00e4. Muutos aiheutti paljonkeskustelua, mutta viimeisetkin YRL:n piiriyhdistyksist\u00e4 saatiinrekister\u00f6idyksi vuoden 1981 aikana. Vain Helsingin piiriss\u00e4 j\u00e4iedelleen toimimaan Helsingin Rakennusmestariyhdistyksen alayhdistyksen\u00e4HYRA.<\/p>
Ohjelukuj\u00e4rjestelm\u00e4n vakiinnuttua ei rakennusalojensopimusrintamalla tapahtunut oleellisia muutoksia. Historiallisestimerkitt\u00e4v\u00e4 oli kuitenkin kev\u00e4t 1983, jolloin rakennusalan teknisetryhtyiv\u00e4t lakkoon Suomen rajan l\u00e4heisyydess\u00e4, Kostamuksessa jaSvetogorskissa olevilla ty\u00f6mailla. Rajanpintalakko ratkesirajanpintasopimukseen. Siihen osallistui kolmen viikon aikana noin 300liiton j\u00e4sent\u00e4.<\/p>
Ajan my\u00f6t\u00e4 henkil\u00f6j\u00e4senyyteen perustuva edustusoikeusliittokokouksissa osoittautui hankalaksi ja ep\u00e4demokraattiseksi.Piiriyhdistyksiss\u00e4 k\u00e4ydyn keskustelun j\u00e4lkeen, syntyi laajayksimielisyys YRL:n purkamisesta ja uuden j\u00e4senyhdistyksist\u00e4 koostuvanliiton perustamisesta. S\u00e4\u00e4nt\u00f6jen edellytt\u00e4m\u00e4 purkaminen piti k\u00e4sitell\u00e4kahdessa liittokokouksessa. Ensimm\u00e4inen p\u00e4\u00e4t\u00f6s liiton purkamisestatehtiin syyskokouksessa 1983 Sein\u00e4joella ja toinen kev\u00e4tkokouksessa1984 Tampereella. Uuden liiton nimeksi tuli RakennusmestarienAmmattiliitto RAL ry.<\/p>
T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen erityisesti piireiss\u00e4 vaikuttaneet yhdysmiehet toivatesille j\u00e4senpohjan laajentamistarpeet. Rakennusty\u00f6maille olilis\u00e4\u00e4ntynyt insin\u00f6\u00f6rien m\u00e4\u00e4r\u00e4, ja asfalttialalla sek\u00e4maanrakennust\u00f6iss\u00e4 oli melkoisesti my\u00f6s teknisiin toimihenkil\u00f6ihinkuuluvia pitk\u00e4nlinjan ty\u00f6njohtajia. V\u00e4\u00e4ksyss\u00e4 pidetyss\u00e4liittokokouksessa 1986 j\u00e4senyytt\u00e4 koskevia m\u00e4\u00e4r\u00e4yksi\u00e4 korjattiin janimi muutettiin kuulumaan Rakennusteknisten Ammattiliitto RAL ry:ksi.Jokaisessa edell\u00e4 mainituissa. kolmessa liittokokouksessa muutoksetaiheuttivat laajalti vastustusta, eik\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 voitu tehd\u00e4yksimielisesti.<\/p>
STTK:n keskeiset teollisuusalojen liitot perustivat syksyll\u00e4 1989STTK-T:n ja sopivat tuolloin STTK:n kuulumattoman STL:n kanssa yhteisenneuvotteluj\u00e4rjest\u00f6n TNK:n perustamisesta. RAL liittyi STTK-T:nj\u00e4seneksi ja kuului sen kautta my\u00f6s TNK:n j\u00e4senyyteen. STTK:nlaajetessa TVK:n konkurssin seurauksena STTK:n is\u00e4nn\u00f6im\u00e4 runkosopimussiirtyi vuoden 1990 alussa TNK:lle. Teknisten toimihenkil\u00f6identy\u00f6ehtosopimuksen muodostivat edelleen runkosopimus ja alakohtainenpalkkasopimus.<\/p>
RAL:n hallinnon sis\u00e4ll\u00e4 k\u00e4ynnistyiv\u00e4t 1990-luvun alkupuolellatunnustelut RAL:n sulauttamisesta Teknisten Liittoon. Niihin aikoihinliiton s\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4 muutettiin niin, ett\u00e4 liittokokouksista luovuttiin jaylimm\u00e4ksi p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4ksi elimeksi j\u00e4i liittovaltuusto, johon valittiinedustus kaikista piiriyhdistyksist\u00e4 j\u00e4senm\u00e4\u00e4r\u00e4suhdetta noudattaen.RAL:n hallituksen esitys Teknisten Liittoon sulautumisesta eikuitenkaan saanut taakseen riitt\u00e4v\u00e4\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4enemmist\u00f6\u00e4 liittovaltuustonkokouksessa 1996 ja fuusiohanke raukesi.<\/p>
Neuvotteluj\u00e4rjest\u00f6ksi perustetun TNK:n sis\u00e4ll\u00e4 alkoivat 1990-luvunlopulla valmistelut uuden koko teollisuuden toimihenkil\u00f6kentt\u00e4\u00e4kattavan liiton perustamisesta. RAL:n piiriyhdistyksiss\u00e4 eiedelleenk\u00e4\u00e4n ollut yksimielisyytt\u00e4 RAL:n liitt\u00e4misest\u00e4 suureenorganisaatioon. Hallituksen esitys sulautumisesta perustettavaanToimihenkil\u00f6unioniin sai kuitenkin taakseen vaadittavan m\u00e4\u00e4r\u00e4enemmist\u00f6nliittovaltuustossa tammikuussa 1999. P\u00e4\u00e4t\u00f6s johti RAL:n j\u00e4senist\u00f6n,sopimusten ja omaisuuden luovuttamiseen kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2001 perustettavalleToimihenkil\u00f6unionille. Ty\u00f6njohtoteht\u00e4viss\u00e4 toimineidenrakennusmestarien j\u00e4rjest\u00e4ytymisest\u00e4 alkanut mutkainen ja v\u00e4rik\u00e4sammattiyhdistysten el\u00e4m\u00e4nkaari j\u00e4i historian lehdille.<\/p>
Teksti: Esa Koukkari, YRL:n ja RAL:n p\u00e4\u00e4sihteeri vuosina 1976\u20131998<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Rakennusalan teknisten tie Toimihenkil\u00f6unioniin. (Vuoden 2011 alussa Toimihenkil\u00f6unioni ja Ammattiliitto Suora yhdistyiv\u00e4t ja uuden ammattiliiton nimeksi tuli Ammattiliitto Pro) (Vuonna 2019 Pardia liittyi Ammattiliitto PROhon) Yksityisen ty\u00f6markkinasektorin rakennusalan teknistentoimihenkil\u00f6iden ammattiyhdistystoiminnan k\u00e4ynnistymisest\u00e4 tuleekuluneeksi 60 vuotta 2006. J\u00e4rjest\u00f6taival on ollut v\u00e4rik\u00e4s sek\u00e4yhdistystoiminnassa ett\u00e4 sopimusneuvotteluissa. Ay-j\u00e4rjest\u00e4ytyminen saialkunsa suurimpien kaupunkien rakennusmestariyhdistysten j\u00e4senkent\u00e4st\u00e4.Ensimm\u00e4inen yksityistoimialojen rakennusmestarien alaosastoperustettiin Turkuun syksyll\u00e4 1945. Esimerkki\u00e4…<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-14","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/tjdtuotanto.fi\/hrtry.com\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/14","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/tjdtuotanto.fi\/hrtry.com\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/tjdtuotanto.fi\/hrtry.com\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tjdtuotanto.fi\/hrtry.com\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tjdtuotanto.fi\/hrtry.com\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=14"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/tjdtuotanto.fi\/hrtry.com\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/14\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":105,"href":"https:\/\/tjdtuotanto.fi\/hrtry.com\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/14\/revisions\/105"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/tjdtuotanto.fi\/hrtry.com\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=14"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}